FI

Aarne Mäkelä heräsi neljältä aamulla ilman herätyskelloa. Hän oli herännyt neljältä joka aamu siitä lähtien

Aino seisoi mökin kuistilla, kädet nyrkissä ja katse polttavana. Hän oli juuri nähnyt isänsä Kaapon tulevan

Tuuli alkoi puolen yön aikaan. Harri istui pimeässä tuvassa, kahvi jäähtyi peltimukissa, ja hänestä tuntui

Matti seisoi ikkunan ääressä ja siristeli silmiään. Järvenselkä oli jäässä aina ulapan keskelle asti

Eläinsuojelukeskuksen ovi narahti lokakuun koleassa vihmassa. Olin harjoitellut tätä hetkeä koko edellisen viikon.

Se päivä, kun isä toi hänet kotiin, satoi räntää vaakasuoraan. Aurajoen likainen vesi löi vaahtoa rantakiviin

Se sunnuntai alkoi samoin kuin kymmenet aiemmat. Pyykkiä odotti koneessa, tiskipöytä oli täynnä, ja työsähköpostissa

Olin kolme viikkoa Kymenlaakson parantolassa. Kun palasin, huoneessani seisoi uusi sänky, eikä Ollin

Ritva soitti perjantai-iltana. Olin juuri avannut ulko-oven — jalat puutuneina, takin hiuksista haisi

Kristiina sulki tammisen ulko-oven ja hengitti syvään ulos. Asunto haisi vieläkin eiliseltä lasagnelta.