FI

Raha paloi, rakkaus ei Marraskuinen loska ropisi ikkunaan, kun istuin takapenkillä vastasyntynyt tyttäreni

Joku koputti eteisen oveen juuri kun äiti oli kaatamassa kahvia kuppeihin. Vanerikaapin kello näytti

Elias oli aina kuvitellut, että kouluaikojen ihastus haalistuu ajan myötä. Että ne ruskeat silmät ja

Käteni pysähtyi puoliväliin kahvilan tiskiä. Neljä euroa ja viisikymmentä senttiä. Siinä se luki.

Syysmyrsky iski ilman varoitusta. Olin juuri laskemassa korjaamon rullaovea, kun kuulin moottoripyörän

Micko istui autossa Kaupin sairaalan parkkihallissa, moottori sammutettuna, ja tuijotti tuulilasin takana

Kahdelta yöllä, tarkalleen kello 2.07, puhelimeni värähti yöpöydällä. Ääni ei ollut kova. Se ei herättänyt

Elias Lehto oli tottunut siihen, että kun hän kääntyi pihatielle Espoon Westendissä kello kahdelta aamuyöllä

Sirkka painoi luurin korvalleen ja jäi tuijottamaan toimiston likaista ikkunaa. Tampereen marraskuu valui

Anna-Kaisa Koskinen seisoi keittiössä ja katsoi kynttilöitä, jotka olivat palaneet melkein loppuun.